11.5.2023 Blogikirjoitukset

Työperäinen maahanmuutto – tarvitsemme viisautta ja pikaisia tekoja

Keskustelu käy kiivaana työperäisen maahanmuuton ympärillä. Argumentteja ja mielipiteitä puolesta ja vastaan löytyy. Tilastot kuitenkin kertovat faktaa siitä, että ylläpitääksemme hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita yllä, me tarvitsemme maahamme lisää työvoimaa ulkomailta – tämän hetken syntyvyys ja työikään astuvien ikäluokkien koko ei tähän riitä. Etlan tutkimuksen mukaan tarvitsemme n. 44 000 maahanmuuttajaa työmarkkinoille vuosittain, jotta huoltosuhde pystytään pitämään riittävän hyvällä tasolla – tämä on muuten sama määrä ihmisiä, mitä Suomeen syntyi vuonna 2022. Kohtaanto-ongelma vaivaa erityisesti sote-alaa, IT-alaa sekä teollisuuden erikoisosaajia. Työperäinen maahanmuutto kohdentuu pääosin juuri näille aloille.

Haasteita yhtälössä kuitenkin riittää. Saatavuusharkinta hidastaa maahantulon prosessia, ja lainsäädännössä on aukkoja esimerkiksi sosiaaliturvan osalta. Korkeahkot tulorajat estävät perheiden yhdistämisen. Meillä ei ole myöskään tarjota selkeää julkisen sektorin tuottamaa palvelu- ja tukikokonaisuutta, jolla voisimme tarjota ulkomaalaisen ammattilaisen perheelle turvallisen tavan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Nämä esteet tulisi purkaa tulevalla hallituskaudella, jotta voimme edes teoriassa purkaa osaajapulaa ja ratkaista kohtaanto-ongelmaa.

Yksi merkittävä haaste on kokemuksemme mukaan myös yrityskulttuureissa. Suuressa osassa yrityksiä emme ole vielä tottuneita siihen, että tiimeihimme tulee vieraskielisiä osaajia, jotka pukeutuvat eri tavoin, ovat tottuneet erilaiseen työkulttuuriin ja joiden ammattiosaaminen on rakennettu eri tavoin. Poliittisten päätösten lisäksi meidän tulee kääntää katseemme yrityksiin; johtajiin, tiiminvetäjiin, tiimikavereihin, yrityskulttuureihin. Meidän tulee muotoilla yrityskulttuurejamme ja työyhteisöjämme monimuotoisemmiksi ja ketterimmiksi vastaanottamaan uusia työn tekemisen tapoja sekä uusia tekijöitä. Esimerkiksi kielihaaste on ratkaistavissa, jos tahtoa ja yritystä löytyy. Olemme työllistäneet ei-suomea puhuvia ukrainalaisia esimerkiksi teollisuuden tuotantotöihin niin, että yksi henkilö ryhmästä osaa hyvin englantia, ja opastaa lopulle porukasta työ- ja turvallisuusohjeet. Tekoälyn avulla kirjalliset ohjeet voi kääntää sekunneissa, mutta käytännön työn ohjausta varten arjessa pitää löytää keinot ja tahto kommunikointiin.

Erinomainen uutinen on se, että Suomen asenneilmasto on selkeästi kääntynyt positiiviseksi. Maahanmuuttajien työllisyysaste on noussut jo lähelle Suomessa syntyneiden työllisyysastetta, ja Evan tutkimuksen mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on nyt ennätyksellisen myönteistä. Enemmistö suomalaisista katsoo maamme heikon väestökehityksen edellyttävän työperäisen maahanmuuton helpottamista ensimmäistä kertaa asennetutkimuksen pitkässä historiassa.

Tarve työperäiselle maahanmuutolle on ollut tiedossa jo vuosia, mutta tarvittavia toimia ei ole tehty. Suomi eläköityy vauhdilla ja työelämässä olevien henkilöiden määrä vähenee koko ajan. Tilanteen korjaaminen tulee viemään pitkän ajan, ja tarvitsemme ratkaisuja nopeasti. Meillä yhteiskuntana on kaikki eväät ratkaista osaajapula ja huoltosuhteen heikkeneminen, kunhan teemme viisaita päätöksiä sekä politiikassa että yrityselämässä, pian. Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii yhteiskunnan kaikkien toimijoiden – julkisen ja yksityisen sektorin – yhteistyötä. Me olemme näissä talkoissa mukana.

Tomi Laaksola
Johtaja, Työvoiman hankinta
Eezy Oyj

Samu Isosalo
Johtaja, Työvoiman maahantuonti
Eezy Oyj

Blogikirjoitukset